Emilia Burman

  • FAF Personal Trainer, ryhmäliikuntaohjaaja ja manuaaliseen terapiaan erikoistunut koulutettu hieroja/urheiluhieroja
  • 10 vuoden kokemus liikunta- ja hyvinvointialalta sekä 10 vuoden kokemus aktiiviurheilijana
  • Työskennellyt liikuntakeskuksessa, hierontayrityksessä sekä yritysten ja yksilöiden kanssa
  • Kirjoittanut Fitbody-lehteen, Kauneus&Terveys-lehteen sekä esiintynyt Elixirissä

Oma tarinani

Liikunnallinen lapsuuteni on osakseen ohjannut minut työskentelemään liikunta- ja hyvinvointialalle. Lapsuuteni vietin pallokentillä ja jäähalleissa ringeten parissa. Vastapainoksi olin rauhallinen pohdiskelija, joka nautti hiljaisuudesta. Lempiaineeni koulussa olikin liikunta ja psykologia, muistan ihailleeni ala-asteeni liikuntaopettajaa ja halusin olla kuten hän. Lukiossa psykologian kirjat luin aina etukäteen ja pohdin syitä ihmisten toiminnalle.

Seurasin sydäntäni lukion jälkeen ja aloitin liikuntaopinnot Kisakallion urheiluopistossa, jolloin tiesin heti, että olen tullut oikeaan paikkaan. Jatkoin opiskelua Personal Traineriksi ja pääsin heti töihin liikuntakeskukseen.

Koko elämäni pyöri tuolloin liikunnan ja ruokavalioiden ympärillä ja huomasin pian ajattelevani vain seuraavaa treeniä ja suunnittelevani entistä parempia ja tiukempia ruokavalioita. Liikkumisesta tuli suorittamista ja energiankulutusmuoto ja se keskittyi liikaa ulkonäköön. Liian tiukan ruokavalion noudattaminen yhdistettynä kovaan treeniin johti häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen ja morkkis-korjaus kierteeseen.

Luulin kontrolloivani itseäni, mutta todellisuudessa pakkoliikunta ja dieetit hallitsivat minua. Nyt viisaampana tiedän käytökseni johtuvan kykenemättömyydestä käsitellä omia tunteitani ja toimin usein niin miten ajattelin, että pitäisi toimia ja mitä muut minulta odottivat. Tämän kaiken seurauksena kärsin myös jatkuvasti niska-hartiaseudun jumeista, päänsäryistä, väsymyksestä ja sekoitin hormonitoimintani ja kaiken kukkuraksi painajaiseni toteutui ja lihoin 10 kg. Tiesin, etten voi jatkaa näin.

Irtipäästäminen

Uskoin, että on oltava jotain parempaa, vaikken vielä tiennytkään mitä se olisi. Aloin harrastamaan astangajoogaa ja tutustuin mindfulnessiin, aluksi skeptisesti, koska olin tottunut treenaamaan otsa hiessä ja lihakset tulessa treenin jälkeen. Olin kuitenkin niin kyllästynyt edelliseen elämääni, että minun oli pakko päästää siitä irti. Käytyäni kursseja, opiskeltuani ja harjoitettuani säännöllisesti huomasin miten elämäni alkoi muuttua ja silmäni avautuivat. Sain jotain sellaista sisältöä elämääni, mitä olin etsinyt.

Joogaharjoituksissa huomasin, miten harjoituksessa koin samat tunteet kuin arjessa; levottomuutta, arvostelua, suunnittelua ja menneisyyden murehtimista. Nyt en vaan voinut ”juosta niitä karkuun”, koska asennossa pysytään viiden hengityksen ajan. Tämä pakotti minut kohtamaan hankalat tunteet ja elämään niiden kanssa.

Mindfulness-harjoituksissa koin lempeyttä ja sallivuutta itseäni kohtaan ja opin olemaan paremmin läsnä tässä hetkessä. Vaikka harjoitukset vaativat pitkäjänteisyyttä ja teki mieli lopettaa monesti, päätin silti jatkaa, koska oloni oli kokonaisempi aina harjoituksen jälkeen. Tunsin tulleeni vihdoin kotiin.

Opin pikku hiljaa kuuntelemaan omaa kehoani ja luovuin kaikesta mihin liittyä pakkoajatusta ja lisäsin hyvältä tuntuvia asioita elämässäni. Sen seurauksena stressi laski, ahdistus väheni ja tilalle sain tasapainon ja ilon elämään ja liikuntaa kohtaan. Samalla painoni laski luonnollisesti takaisin biologiseen painooni, olin oikeasti hyvässä kunnossa ja aloin voida kokonaisuudessaan paremmin.

Ammattillinen kasvu oman kokemuksen pohjalta

Tämä käännekohta oli elämäni suurin suunnanmuuttaja ja koin myös ammatillisen kasvun oman kokemukseni pohjalta. Jatkoin opiskelua hierojaksi ja kiinnostuin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kehonhuollosta. Tällä tiellä olen edelleen, matkasta nauttien ja lisää oppien.

Nyt pienten lapsen äitinä saan harjoittaa tietoista läsnäoloa arjessani, liikun mielen ja kehon virkistämiseksi ja pysyäkseni konttaamaan lattialla lasten perässä.

Avaimet hyvään muutokseen ovat olleet liikkuminen toiminnallisesti kehoani kuunnellen, säilyttäen tasapainon liikkumisen, levon ja muun elämän välillä. Koen elämäntehtäväkseni jakaa kokemuksiani ja oppejani muille ja lisätä maailmaan rentoutta ja levollisuutta hyvän kunnon ohella.